Suomalaisella Artek-yrityksellä on legendan sävyttämä syntytarina. Tarina alkaa siitä, kuinka arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto, tämän muotoilija vaimo Aino Aalto, taiteiden kriitikko ja yleinen puuhamies Nils-Gustav Hahl ja taiteiden tukija Maire Gullichsen kokoontuivat rähjäisemmän puoleiseen kapakkaan päättämään Aallon huonekaluja valmistavasta yrityksestä. Tuona iltana syntyi Artek, portmanteau, joka yhdistää sanat taide ja tekniikka. Nämä kolmekymppiset olivat sen verran idealisteja, että he näkivät taiteen tärkeänä osana käyttöesineitä ja näkivät tällaisilla huonekaluilla vieläpä myyntipotentiaalia. Tuosta illasta on jälkipolville jäänyt Artekin manifesti, jossa yrityksen tehtäväksi kuvaillaan modernin taiteen, sisustuksen ja teollisuuden propagoiminen. Tuo manifesti kirjoitettiin vuonna 1935 ja Artek elää edelleen. Toki matkan varrella on ollut joitain omistajanvaihdoksia, mutta Artekin brändi elää vahvana ja suomalaisessa mielikuvituksessa todellista liikevaihtoaan suurempana.
Mesenaatti vai rahoitus?
Mikä Artekin tarinassa on ollut erityistä ja suomalaisessa sadan vuoden takaisessa taidehistoriassa taiteen elinehto, on mesenaatti. Kuuluisia suomalaisia taidemesenaatteja ovat vaikkapa Amos Andersson, jonka säätiö omistaa museon Helsingin keskustassa, tai Sara Hilden, jonka mukaisesti nimetty museo löytyy Tampereelta. Myös Artekin alkuvaiheessa löytyi sopiva rajoittaja, Maire Gullichsen, tukemaan hanketta. Valitettavasti nykypäivinä mesenaattityö on harvinaisempaa ja aloittelevan arkkitehtuuri- tai designyrityksen tulee ottaa yritysrahoitus päästäkseen toimintansa alkuun. Kaupallisten rahoituksien lisäksi, Suomen valtio tai jopa Euroopan unioni myöntävät erilaisia vastikkeellisia lainoja, mutta näissä prosesseissa byrokratian pyörät saattavat olla hitaita ja aikaavieviä.
Kuuluisa yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Lloyd Wright aloitti uransa jo 1800-luvun lopussa ja hänen innovaationsa jatkuivat 1950-luvulle saakka. Pitkän uransa aikana Wright ehti suunnitella yli tuhat rakennusta tai kaupunkisuunnitelmaa, joista yli puolet lopulta toteutettiin. Näihin rakennuksiin kuuluu amerikkalaisen modernismin kärki, tunnetuimpana työnä New Yorkissa sijaitseva ikoninen Guggenheimin museo valkoisine spiraalimuotoineen.
Kuten suurin osa maailman työväestä, nero tai ei, hänkin aloitti tavallisissa arkkitehdin töissä jonkun toisen omistamassa arkkitehtitoimistossa, ensin apurina, sitten omien töiden parissa. Vasta kuuden vuoden arkkitehtikokemuksen jälkeen Frank Lloyd Wright perusti oman arkkitehtitoimistonsa, johon hän on hakenut lainaa. Wright tuntui alkuaikoinaan olleen muutenkin jatkuvassa velassa ylellisen elämäntyylinsä ja nopeiden autojensa vuoksi. Velkaantuminen oli kuitenkin Wrightille ja jälkipolville onnekasta, koska tämä pakotti hänet suunnittelemaan nopeasti yhdeksän asuintaloa kattamaan velat ja ensi kertaa ammentamaan todellakin siitä luovuuden sammosta josta hän myöhemmin tulisi tunnetuksi.
Aallon perintö
Suomalaisessa Alvar Aallon mukaan nimetyssä yliopistossa, Aalto-yliopistossa voi samassa putiikissa opiskella sekä arkkitehtuuria, tuotesuunnittelua, että rahoitusta eli kyseessä on todella monipuolinen oppilaitos. Samalla tavalla kuin Aalto ja tämän kumppanit, yliopisto pyrkii edistämään niitä elementtejä joita jo Artekin manifestiin oli kirjattu: Taide, teollisuus, sisustus ja propaganda, eli ehkäpä tämän päivän kielessä mainonta ja markkinointi. Tämän synergian on kaavailtu tuottavan helpommin uusia innovaatioita jos eri aineiden opiskelijat voivat tavata toisensa samalla Otaniemen kampuksella ja tuoda samalla rahallisen osaamisen ja taiteellisen vision yhteen. Tai sitten jos yksi ihminen on kaikessa kyvykäs ja lahjakas, voi hän ottaa kursseja yliopiston eri alajaostoista ja tulla tietäväiseksi arkkitehtuurin tai designin bisnespuolesta tai bisneksen opiskelija arkkitehtuurin tai designin käytänteistä.
