Viime vuosikymmenien tärkeimpiin suomalaisiin arkkitehtuurin alalla lukeutuu ehdottomasti Juhani Pallasmaa. Pallasmaa on tunnettu suomalaisissa suunnittelupiireissä mutta hän on myös tunnettu maailmalla. Pallasmaa on uransa aikana siirtynyt rationaalisesta linjasta yhä henkevämpään ajatteluun ja hän pyrkii tuomaan arkkitehtuuriinsa aistillisen puolen pelkän visuaalisuuden sijasta.
Pallasmaa on ehtinyt uransa aikana moneen mukaan. Nykyisin hän johtaa Helsingissä sijaitsevaa arkkitehtuuritoimistoaan. Sen lisäksi Pallasmaa istuu arvostetun Pritzker-palkinnon raadissa ja luennoi ympäri maailmaa. Hän on toiminut Helsingin Teknillisen korkeakoulun professorina ja dekaanina, muotoiluinstituutin ja Arkkitehtuurimuseon johtajana. Pallasmaa on viettänyt pitkiä aikoja Yhdysvalloissa, jossa hänellä on ollut lukuisia professuureja eri yliopistoissa. Hän on viiden yliopiston kunniatohtori ja useampien järjestöjen kunniajäsen.
Arkkitehtuuriin kuuluu visuaalisuuden lisäksi myös henkisyys
Pallasmaalta on ilmestynyt uran aikana 25 kirjaa ja yli 300 esseetä. Hänen teoksensa Ihon silmät kuuluu alansa viime vuosien tärkeimpiin julkaisuihin. Lisäksi kirja ke kuuluu arkkitehti-opiskelijoiden 
kurssilukemisten piiriin ja on käännetty viidelletoista eri kielelle. Kirjassaan Pallasmaa pohtii arkkitehtuurin ja aistimuksen välisyyttä. Hän näkee nostaa arkkitehtuurin yhteiskuntaa muokkaavaksi vaikuttajaksi, aistien avulla rakennuksilla voi olla parantava ja vapauttava vaikutus.
Pallasmaa on tuonut kirjojensa, suunnittelunsa ja opetustyön mukana alalle uudenlaisia ideoita. Hänen visioissaan arkkitehtuuri on pelkkää tietyn rakennuksen suunnittelua laajempaa. Se on samalla taidetta ja vaikuttamista niin visuaalisesti kuin myös aistien kautta. Arvostettu arkkitehti on halunnut katsoa alaansa monenlaisista vinkkeleistä ja lähestyy suunnittelua tuotannossaan niin käsityön kuin myös elokuvataiteen kautta. Pallasmaan tunnetuimpiin teoksiin kuuluu viime vuosien varrelta Kamppi-keskus Helsingissä, mittava urakka tehtiin yhteistyönä eri arkkitehtien kanssa. Muita Pallasmaan uran merkittäviä rajapyykkejä ovat olleet Lumiteos Lapissa, Moduli 225 eli teollisen kesämökin mallikappale, Suomen Pankin museo, Ruoholahden asutusalueen ulkotilat, Itäkeskuksen uusi siipi, Viikin silta ja Suomen Instituutti.
Tyylilinjan muutokset
Pallasmaan ura on sisältänyt eri vaiheita, ihan kuten Alvar Aallon, jonka suunnittelua ja ideoita Pallasmaa on itsekin tutkinut. Aallon mukaan arkkitehtuuriin kuului erilaisten muotoilukausien läpikäynti ja tyylin muuttuminen aikakausien mukaan. Pallasmaan alkuvuosina hän suosi rationaalista linjaa, johon varmasti vaikutti linjaa suosinut mentori
Aulis Blomstedt. Pallasmaan ensimmäisessä tunnetuksi tulleessa suunnittelutyössä, Moduli 225:ssä on nähtävissä juuri rationaalisen arkkitehtuurin vaikutelmia.
Pallasmaan suuntausta kutsuttiin Suomessa konstruktivismiksi, joka haki vaikutteita abstraktista taiteesta ja oli suosittua erityisesti 1970-luvulla. Ulkomaankausien jälkeen Pallasmaa alkoi suuntautua yhä vahvemmin fenomenologiseen lähestymistapaan arkkitehtuurissa. Siihen kuuluu vahva aistiyhteys, johon
Pallasmaa on yhdistänyt myös psykologian- ja kulttuurintuntemuksen.
