Suomessa on kohistu viime vuosina homevaurioista. Niitä on löytynyt kouluista, päiväkodeista, työpaikoilta ja kodeista. Lukuisia rakennuksia on suljettu ja käyttöön on otettu väliaikaisia tiloja esimerkiksi kouluryhmille. Homevaurioita syntyy puutteellisesti rakennettuihin taloihin. Suomessa suositut puu, kipsilevyt, tapetit ja selluloosamateriaalit ovat hyviä mikrobien kasvupaikkoja, jos rakennusvaiheessa on laiminlyöty töitä. Vuosikymmeniä aiemmin tehdyt 
hutiloinnit ja kiireellä nousseet kerrostalokylät kaatuvat nyt jälkipolvien taakaksi.
Suomessa on rakennettu kaikkina vuosikymmeninä niin hyviä kuin huonojakin taloja. Nousukausi on kuumentanut myös rakennussektoria ja taloja on noussut nopeasti mutta työnlaadusta on tingitty. 1900-luvun alkupuolella nousseet komeat kivitalot ovat edelleen hyväkuntoisia mutta niiden huoltaminen on kallista, talot on rakennettu sen ajan tarpeiden mukaisiksi. Uudenajan vaatimat muutokset ovat hankalia vanhoihin perustuksiin.
Tiili varallisuuden symbolina
Suomalaisille puurakentaminen on osa perinteitä, ovathan monen juuret syvällä maaseutujen torpissa tai myöhemmin kaupunkien puutalokortteleissa. Suurin osa suomalaisten suosimista vapaa-ajan asunnoista eli mökeistä on rakennettu puusta, usein vielä hirrestä. Kesäistä järvimaisemaa täplittävät puiset rantasaunat. Iso osa kansalaisista asuu kuitenkin kaupunkikeskittymissä kerrostaloissa, jotka on pääosin rakennettu betonista viime vuosikymmenien aikana. 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennettiin paljon tiilitaloja, joita pidettiin vaurauden merkkinä.
Nykyaikana saattaa tuntua hassulta, että tiili rakennusmateriaalina on edustanut varallisuutta. Jokaisella aikakaudella on kuitenkin omat arvostetut materiaalit niin rakennuksessa kuin myös ihmisen ulkoisessa habituksessa. Ekologisten arvojen suosio
on jatkuvassa kasvussa ja nyt arvostetaan materiaaleja ja tyyliä, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tasakatot ja muovipinnoitteet ovat taaksejäänyttä tyyliä, samoin kun aidot turkikset ja alligaattorinahkaiset kengät.
Omistusasunto on monelle suomalaiselle haave ja suurin osa kansalaisista haaveilee omakotitalosta. Vaikka Suomea hallitsevat kerrostaloalueet, on maassa myös vahva omakotitaloasumisen kulttuuri. Porvoossa ja monissa kaupungeissa on vielä jäljellä vanhempaa puutalokorttelistoa. Sotien jälkeiset rintamamiestalot ovat suosittuja uudiskohteita, joita remontoidaan sopiviksi nykyisten tarpeiden mukaan. Rintamamiestalo onkin usein erinomainen sijoituskohde, sillä niissä käytettiin pääasiassa luonnonmateriaaleja.
Rakentamisen näkökulma on nyt ekologisuudessa
Tuleva tyyli nojaa vahvasti ekologiseen rakentamiseen ja sen ehdoilla valittuihin materiaaleihin. Suomessa materiaalien valintaan vaikuttaa ilmasto ja tarve eristää asunnot hyvin. Monet betonilähiöiden elementtitalot kylpevät nyt kosteusvaurioiden suossa sopimattoman eristyksen ja ilmanvaihdon vuoksi. Ekologisen talon rakentamisessa on otettava huomioon lukuisia asioita kuten auringonvalo, tuulet, alue, materiaalit ja niiden soveltuvuus sekä lämmityskustannukset. Luonnon ehdoilla rakennetun talon tulisi olla mahdollisimman pitkäikäinen. Tästä syystä niissä suositaankin vanhoja rakennusmateriaaleja, puuta ja tiiltä, jotka syrjäytyivät osittain nopean elementtirakentamisen aikakaudella.
